Oho, kirjoitan nyt jo heti perään...  en tiedä onko se hyvä vai huono enne. Opin tänään pari uutta juttua. Tai lähinnä ne oli sellaisia, jotka lisään tuonne ilonaiheita-listalle, mutta puran niitä vähän laajemmin tässä.

Kävin Rikhardinkadun kirjastossa ensimmäistä kertaa elämässäni (käsittämätöntä, mutta totta) ja löysin viimeinkin paikan, jonka haluan näyttää kaikille vierailijoille, joita Helsingissä opastan. Se on nimittäin käsittämättömän kaunis paikka. Jos et pakahdu sen ihanuuteen kun kävelet aulassa ja portaikossa katsellen seinämaalauksia ja pylväitä, niin pakahdut siinä vaiheessa kun pääset toiseen kerrokseen ja keskelle korkeaa kirjastosalia, josta lähtevät nousemaan kierreportaat monta kerrosta ylöspäin ja paljastavat seinustoilta yhä uusia hyllykköjä. Tuli ihan sellainen olo kuin olisi ollut Belle Kaunottaressa ja Hirviössä. Mun sydän meinasi oikeasti pakahtua. Harkitsin hetken jopa kirjastonhoitajan ammattia, että saisin olla töissä siinä paikassa. Niin ja jos et pökertynyt ihastuksesta vielä siinäkään vaiheessa -no sitten sussa on vaan jotain vikana.

Toinen mahtava juttu oli, että sain taas lyhennettyä tekemättömien asioiden listaa. Aiemmin viikolla varasin autokoulun kakkosvaiheen ja tänään kävin varaamassa ajan silmälasien uusimiseen, saan ne jo perjantaiksi mukaan, mikä on tosi jee. Kysyin kuinka pitkään mun pitää odottaa hionnan valmistumista ja kuulin vastaukseksi, että "jos kaksi tuntia pystyt varaamaan". Jouduin odottamaan aurinkolaseja 3 viikkoa ketjuliikkeessä... hiomo oli jotenkin jumissa ja kaikki muukin tuntui tökkivän. Kannatan siis tästedes ikuisesti S&J:n Silmälasikeskusta (Forumin katolla, menkää sinne jos haluatte mahtavaa palvelua, ammattilaista osaamista, omanlaisenne pokat (ne tuodaan handpicked italiasta) ja maailman parhaat linssit, jotka ne hioo itse. ehkä hehkutus jo riittää tältä osin...), ei olisi pitänyt harhautua minnekään muualle tässä välissä. Nyt pitäisi vielä varata hammaslääkäriaika ja rustata cv, sitten alkaa näyttää erinomaisen valoisalta.

Sain tänään aikaiseksi jotain muutakin. Kiertelin kaikki maailman kaupat ja yritin etsiä unihousuja (ja löysin!) ja sitten jotain muuta kivaa vaatetta (sitä en löytänyt). Kaikki jotka tuntee mua yhtään (ja kohta myös kaikki ne tuhannet innokkaat fanit jotka lukee mun sepustuksia) tietää, että inhoan ostostelua syvästi (lähes yhtä syvästi kuin tytöille tyrkytettäviä unihousuja, poikien omat toimii vaan niin paremmin), mikä on sinällään hassua, että omistetaan vaatekauppoja. Tosin ei olla omistettu kuin vasta kohta vuosi, niin että ehkä saan anteeksi... Mutta on ne muuttaneet mun käytöstä kaupoissa, nykyään pystyn shoppailemaan vielä vähemmän, kun oon tottunut omassa kaupassa siihen, että periaatteessa omistan jo kaikki vaatteet ja oon kohtuu kotonani siellä :) en pysty ollenkaan käyttäytymään soveliaasti muissa vaateliikkeissä. Niin että viimeisimmät vaatteet on kaikki meiltä tai sitten yhdestä kaverin kaupasta, joka on oikeastaan sama asia kuin että se olis oma. Hyvästi yleiset kauppaketjut, eipä teillä ollut minulle mitään tarjottavaakaan.

Ai niin, sitten tein ehkä maailman parasta ruokaa intialaisen jälkeen! Pastakastiketta, missä oli kanaa, päärynää, paljon kermaa, sinihomejuustoa, pähkinöitä, sipulia ja viherpippuria. Herkkua!

Päivän saldo oli siis ++ ja mahan kasvu 4 % vuosivauhdilla.