Oon ollut aika hiljainen... mutta miksi turhaan kirjoitella, jos ei ole asiaa? Haha, voisin lopettaa siinä tapauksessa ehkä ihan kokonaan :) Sitäpaitsi, oon oikeasti vastaillut uusiin kyselyihin täällä enkä siksi kirjoittanut muuta, kirjoitusaika kuluu niiden täyttöön... No joo. Oltiin viime viikonloppu keikauksella ja mukavaa oli niinkuin yleensä on, Jumalan kanssa hommat vaan tuppaa toimimaan. Wonder why? Tää viikko kuluukin sitten iloisesti ens viikonlopun reissua suunnitellen, ja pikkuhiljaa pitäisi varata liput pääsiäiseksi, jäädään muuten tälle rannalle ruikuttamaan, kun toiset pitää mahtavia sessioita lahden toisella puolella. Vielä ehtii. Ehkä.

Oon ollut vähän huolissani, tai aika paljonkin huolissani, yhdestä rakkaasta ja oon kyllä vieläkin. Se on painanut mieltä tosi paljon, oon ihan hädissäni, kun en pysty auttamaan mitenkään... inhottavaa olla toimintakyvytön. Uskon kyllä että tilanne selkiytyy, mutta siihen asti mennään vähän alavireisesti, ainakin siltä tuntuu nyt. Jännä miten ystävän suru ja pelko voi vaikuttaa niin paljon omaankin elämään.

Oon kuitenkin vähän innoissanikin jostain, keksittiin tänään pari ihan mahtavaa juttua, joita muuttamalla saadaan muutettua meidän elämää ja mikä parasta - muidenkin elämää. Jee. Se oli niin siisti oivallus, ettei muutamaan päivään oo ollut yhtä siistejä. Ja aion todellakin muuttaa sitä miten toimin... kertakaikkiaan. Miks ei ottaa kaikkea mahdollista irti? Tai siis, miks elää tyhjemmin kuin on pakko? Eihän siinä oo mitään järkeä.

Mitäpä muuta olisin ollut. Iloinen tilatuista levyistä, ostetuista leffoista (parhaat ikinä) ja kaiken kaikkiaan tosi rakastunu Jumalaan. Ja oon edelleen, se ei lopu.